En sitten näköjään pysty pitämään lupaustani blogin säännöllisestä kirjoittamisesta. Mutta jos nyt joka toinen vuosi tänne saisi jotakin raapusteltua. :) Tällä kertaa voisin hieman käyttää palstatilaa tanssijan tamineisiin, eli kuinka saa tanssistakin välineurheilua.
Tärkein tanssijan väline on kengät. Tanssivuosien varrella minusta on kasvanut pyyteetön Bleyer -merkkisten kenkien kannattaja. Kaapista taitaa löytyä niitä ainakin neljät, Basic -mallia taitavat olla kaikki. Perusväreinä musta ja valkoinen ja saahan noita tilattua ihan sellaisissa väreissä kuin itse haluaa. Tosin huomasin, että perusväriset kengät ovat itse asiassa isommat kuin kaksiväriset Bleyerit. En tiedä onko tämä ainoastaan minun kohdallani useammissa kengissä, mutta mikäli tilaan joskus kaksiväriset kengät, otan suosiolla 1-2 numeroa isommat kuin perusvärit. Bleyereissä muutenkin saa tuntea olevansa isokenkäinen, sillä kannattaa valita 1-2 numeroa isompi kenkä kuin mitä normaalisti käyttää. Varmasti muitakin hyviä kenkämerkkejä löytyy, mutta itse on jämähtänyt näihin. Itse asiassa käytän Bleyerin pohjallisia kaikissa kengissäni...
Tanssikukkaro on väline, jolle aloittelijana naureskelin. Mutta niinpä vain sitä tuli sellainen jo heti alkuvaiheessa hankittua. Sinne mahtuu kätevästi kortit, rahat ja auton avain. Nyt käytän sellaista ihan normikukkarona, sillä en jaksa olla koko ajan siirtämässä pankkikorttia lompakosta kukkaroon ja takaisin. Parhaaseen kukkarovalikoimaan törmäsin muutama vuosi sitten Pavilla, jossa oli joku myyjä paikalla. Hinnat olivat tosin pääkaupunkiseudun hinnat, sillä kukkarot maksoivat kympin huitteilla. Täällä meillä samaiset kukkarot (mutta vähemmillä värivaihtoehdoilla) maksavat yli puolet vähemmän. Itse olen kukkarot löytänyt pienempien kaupunkien kenkäkaupoista.
Tanssimekkoihin olen saanut kulumaan käsittämättömän paljon rahaa. Mekkoja on tullut ostettua suoraan kaupoista niin koti- kuin ulkomaillakin sekä netin kautta olen tilannut useammankin mekon. Jostain syystä olen tykästynyt kellomekkoihin ja niitä löytyy yllättävän halvalla. Kellomekkoihin tarvitaan toki tyllit ja ne olen tilannut pääasiassa netin kautta. Itselleni sopivimpia fiftarimekkoja olen löytänyt merkeistä Hearts&Roses of London ja Collectif. Vahinko-ostoksia on muutama, mutta ne mekot olen laittanut sitten kiertoon. Minkä itse huomasin tärkeäksi asiaksi, on mekkojen hihat. Lyhythihaisissa mekoissa hihan suu ei saa olla liian tiukka, sillä kädenalitansseissa tuollaiset mekot eivät ole parhaimmillaan.
Myös vaatteiden materiaali on tärkeässä osassa. Kovin paksua materiaalia oleva mekko ei ole ehkä omimmillaan keskikesän tansseissa. Myöskään sellainen ohut materiaali, jossa hiki näkyy, ei ole paras mahdollinen. Tässäkin asiassa erehdyksen ja onnistumisen kautta on silmä harjaantunut ja harvoin tulee enää vahinko-ostoksia.
Muutenkin taitaa shoppailu mennä nykyään niin, että ostan vaatteet jos pystyn kuvittelevani käyttämäni niitä tansseissa. :D Ennen en edes kuvitellut käyttäväni mekkoja, nyt niitä on vaatekaappi pullollaan. On kukkamekkoa, pallomekkoa, mustaa mekkoa, vihreää mekkoa, pinkkiä mekkoa, kapeampaa mekkoa, hihallista ja hihatonta mekkoa. Myös muutama hame on eksynyt valikoimaan. Jostain syystä minulle on paljon luonnollisempaa käyttää tansseissa mekkoa tai hametta kuin housuja. Ehkä yksi osa tanssien viehätystä on myös siinä, että saa laittautua ja käyttää kauniita vaatteita. Asia, jota en olisi vielä vuosia sitten suostunut edes sanomaan ääneen. Saatika kuvitellut itse sen sanovani ja toteuttavani. Maailma muuttuu, niin minäkin.
